Nyt kun projekti-idea on julkaistu, on aika tarttua itse työntekoon. Aloitin kevyesti hahmoittelemalla ensimmäisen lemmikkihahmon, tässä tapauksessa tiikerin. Piirsin sille nyt 3 eri tasoa (vauva – pentu – täysikasvuinen), mutta mietin vielä, olisiko neljännen lisääminen tarpeellista. Kuva tässä:

Image

Tämän kerran läksy kuului näin (http://terokarvinen.com/2013/aikataulu-–-mobiilituotekehitys-bus4tn008-3-syksylla-2013) :

– Kirjoita “Hei ominaisuus” esimerkit kaikista projektisi tarvitsemista rajapinnoista ja työkaluista.
– Täsmennä suunnitelmaa:
– Kirjoita lyhyt kuvaus, kuinka kuvitteellinen henkilö kohderyhmästäsi löytää ohjelmasi, opettelee käyttämään sitä, käyttää sitä, kertoo siitä jollekin.
– Tee MockUpit (valeruutukaappaukset) ohjelmastasi
– Tee yksilöity kilpailijakartoitus Google Playsta (vasta, kun mockupit on tehty)

Kuvitteellinen henkilö kohderyhmästäni löytää pelin:
“12-vuotias Simo-Elmeri selailee Google Playta. Hän on jo pitkään unelmoinut lemmikistä, mutta sellaisen hankkiminen ei ole mahdollista allergioiden tmv vuoksi. Niinpä hän keksii haluavansa virtuaalisen lemminkin. Google Play:hin hän laittaa hakusanaksi “pet”, kuten englannin tunnilla on opetettu, ja hänelle avautuu ehdotuksia useammasta virtuaalisesta lemmikkisovelluksesta. Erilaisia lemmikkipelejä näyttää siis olevan, mutta Simo-Elmerin huomion kiinnittää heti erinomaiset arvostelupisteet saanut Aden SuperMobiililemmikit (nimi vaihdettavissa 😉 ), sillä tämän sovelluksen ensinäkymänä ei olekaan tylsä ja ennalta-arvattava kissanpentu tai mikään random epämääräinen silmäolio, vaan vahvalta ja luotettavalta kumppanilta vaikuttava uljas tiikeri. Sellaisen Simo-Elmeri tietenkin haluaa lemmikikseen!
Hän lataa sovelluksen ja alkaa käyttää sitä. Kun hän on valinnut haluamansa eläimen, kuvaruutuun ilmestyy pieni vauvatiikeri, joka vaikuttaa aluksi vihaiselta. Sivussa näkyy “level 1″ (tms) ja valittavissa olevat minipelit. Sovellusta on helppo oppia käyttämään, Simo-Elmeri innostuu heti peleistä ja pisteistä, joita hän saa voitettuaan matsin. Pian hän huomaa, että tiikerilemmikki muuttuu iloisemmaksi opittuaan tuntemaan Simo-Elmerin ja jonkin ajan kuluttua hän onkin voittanut rutkasti palkintoja eli leluja ja muita tavaroita pikkuiselle. Simo-Elmeri tykkää leikkiä virtuaalitiikerinsä kanssa eikä aikaakaan kun tiikeripentu ei olekaan enää mikään pikkuvauva vaan kasvanut isommaksi ja voimakkaammaksi. Siitä Simo-Elmeri vasta riemastuukin. Hän päättää esitellä sovelluksensa kavereilleen:

-kattokaa tät uutta peliä! Täs on ihan sikasiistei tällasii erikoisii eläimii, joita voi ottaa lemmikiks. Mul on tällane Tiikeri ja sen nimi on Taavi-Ilmari ja se on jo iha sikavahva! Kattokaa vaiks!

-Hei, mäki haluun tollasen! Mut mä en kyl ota tot tiikerii, mä otan mielummin ton norsun, se on niiin makee!

– Joo! Ja sit ku säki oot kouluttanu sitä ni sit me voidaa otella vastakkain! Mut viel ei voi ku mä salee voittaisin ku mul on jo niin vahva tää mun Taavi-Ilmari

Pian kaikilla Simo-Elmerin kaveripiirissä ja naapurustossa on omat virtuaaliset viidakkolemmikit, joita he hoitavat huolella ja joilla he ottavat matseja kavereitaan vastaan.”

Tässä valekuvakaappaukset:
mockupmockup2

Kilpailijakartoitus Google Playsta:

Seuraavat ohjelmat sain hakusanalla Virtual Pet:

https://play.google.com/store/apps/details?id=br.com.tapps.myvirtualpet&hl=fi

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nealo.virtualpet&hl=fi

https://play.google.com/store/apps/details?id=air.virtualPetMilky

https://play.google.com/store/apps/details?id=vn.esse.vpet

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.PetBallFree

Mielestäni yksikään näistä ei oikeastaan vastaa minun ideaani. Nämä ovat ennemminkin perinteisiä tamagotchi-tyyppisiä virtuaalilemmikkejä, jotka ovat kaikenlisäksi epämääräisiä pallo-olioita, joilla on silmät. Ainoastaan kissa-hahmo on minun hahmojani vastaava, mutta senkin pelin idea on ainoastaan ruokkia ja nukuttaa lemmikkiä. Mielestäni ideani on uniikki verrattuna näihin >:D

Lopuksi testasin vielä HeiMaailmaa muutamilla APEilla. Käytin Eclipseä ja Cordovaa ensimmäistä kertaa Mac OS X:llä, joten kaikki oli periaatteessa uutta. Latasin version 2.9., mutta eroavaisuuksia ei 2.1.:een ei ollut paljoa. Kokeilin ensin Deviceä (koodi suoraan täältä:http://docs.phonegap.com/en/2.9.0/cordova_device_device.md.html#Device Muutin ainoastaan

src="cordova-x.x.x.js"-

-kohdan muotoon src=”codova.js”, sillä tuolla versiolla ohjelma ei toiminut. Device näytti tältä:

Screen Shot 2013-10-16 at 10.52.23 PM
S
euraavaksi testasin Geolocationia (http://docs.phonegap.com/en/2.9.0/cordova_geolocation_geolocation.md.html#Geolocation), joka ei luonnollisesti toiminut aivan täydellisesti, sillä käytössäni oli vain emulaattori. Sain ilmoituksen:

Screen Shot 2013-10-16 at 10.54.41 PM

Myös accelerometer ei tietenkään toiminut emulaattorilla. Liikettä emulaattorissa ei tietenkään ollut, joten x-, y- ja z-suuntaista asentoa oli mahdotonta hakea. Sain vain bodyssa olleen loading-tekstin: “Waiting for accelerometer…”

Kokeilin myös Media Durationia, jossa sain laitettua “Play Audio” ja tämän jälkeen alempana näkyi, kuinka pitkään olin kappaletta soittanut. Kappale oli linkitetty suoraan netistä. Koodi jälleen: http://docs.phonegap.com/en/2.9.0/cordova_media_media.md.html#Media

Ja kuva:

Screen Shot 2013-10-16 at 11.02.37 PM

Viimeiseksi testasin Notifications promptia, joka näytti kustomoidun dialog boxin. Sain syöt
tää nimeni siis itse. Koodion kopioin jälleen täältä: http://docs.phonegap.com/en/2.9.0/cordova_notification_notification.md.html#Notification

Screen Shot 2013-10-16 at 11.13.00 PM

Screen Shot 2013-10-16 at 11.13.09 PMScreen Shot 2013-10-16 at 11.13.40 PMScreen Shot 2013-10-16 at 11.13.47 PMScreen Shot 2013-10-16 at 11.14.01 PMScreen Shot 2013-10-16 at 11.14.06 PM

Advertisements